Posted on Jätä kommentti

Kompressiopaidan ja paineliivin hyödyt

Painoliivien ja painevaatteiden eduista on olemassa hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia, mutta käyttäjien omat kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta positiivisia.

Kompressioliivejä ja -paitoja voidaan käyttää lapsilla, joilla on autismi, ADHD, aistitiedon käsittelyn häiriö tai neurologisia häiriöitä. Paine-ja paineliivejä suositellaan käytettäväksi 20-30 minuutin jaksoissa niin, että käyttöjaksoa seuraa vähintään samanmittainen jakso, jolloin lapsi on ilman liiviä. Painepaitaa käytettäessä käyttöaika voi olla pidempikin, esimerkiksi koulupäivän mittainen.

Erityisesti yliaktiiviset ja tarkkaavuuden häiriöistä kärsivät lapset hyötyvät liivien sekä paitojen käytöstä.

Paineliivi

Miten paineliivi toimii?

Paineliivit sekä painepaidat antavat käyttäjälleen jatkuvaa aistipalautetta, joka usein aistitiedon käsittelyn häiriöistä kärsivillä lapsilla on usein häiriintynyt tai puutteellista. Asentotuntoa aistivat elimet ovat aistielimiä, jotka välittävät meille tunnetta painovoimasta sekä oman kehomme liikkeestä ja asennosta. Näiden elinten oikea toiminta on välttämätöntä, jotta pystymme hallitsemaan kehomme liikkeitä. Hienomotoriset liikkeet, moniosaiset liikesarjat, raajojen asennon hallinta ja liikevirheiden korjaaminen edellyttävät kaikki toimivaa asentotunnon informaatiota.

Paino- ja paineliivit toimivat tämän asentotunnon vahvistajana niillä henkilöillä, joilla tämän informaation kulku on häiriintynyt. Jatkuva ja laaja-alaisesti vaikuttava paineen tai painon tunne lisää näiden tuotteiden käyttäjien tietoisuutta omasta kehostaan. Liivien tarjoama paineen ja painon tunne alentaa käyttäjänsä herkkyyttä ulkopuolisille ärsykkeille ja helpottaa erityisesti vilkkaiden lapsien rauhoittumista ja keskittymistä.

Paineliivit, painepaidat sekä painoliivit antavat käyttäjilleen rauhoittavaa ja jäsentävää aistipalautetta, jota aistitiedon käsittelyn sekä tarkkaavuuden häiriöistä kärsivä lapsi tarvitsee. Useat käyttäjät kuvailevat kompressio- ja painetuotteiden käyttämistä ikään kuin joku halaisi jatkuvasti. Mikäli lapsesi nauttii halaamisesta ja vahvaa aistipalautetta tarjoavista toiminnoista, kuten hyppimisestä kiipeilystä tai törmäilystä, hän luultavasti kokee painetuotteiden käytön erittäin miellyttävänä ja rauhoittavana.

Painetuotteet ja painotuotteet ovat usein avuksi lapsille, jotka ovat ylivilkkaita, vaikuttavat jatkuvasti levottomilta tai tekevät mielellään riskialttiita asioita kuten hyppyjä tai törmäilyä. Liiveistä on usein havaittu olevan hyötyä myös koulussa tai kotitehtävien tekemisessä, sillä ne usein auttavat lasta keskittymään ja rauhoittumaan silloin, kun edellytetään paikallaan olemista.

Paineliivin ja painoliivin etuja ovat:

– Kehittää tietoisuutta omasta kehosta suhteessa ympäristöön
– Kehittää tasapainoa ja koordinaatiota
– Parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä
– Voimistaa oppimiskykyä
– Vähentää fyysistä yliaktiivisuutta ja vilkkautta

Terapeuttisista paino- ja paineliiveistä sekä asusteista on todettu olevan hyötyä lapsille, joilla on diagnosoitu autismi, ADD, ADHD, Angelmanin syndrooma, apraxia, asperger, ataxia, Downin syndrooma, dyslexia tai aistitiedon käsittelyn häiriö (SI tai SPD).

Lähde: Kristen Burke OTR/L (via Day2Dayparenting.com)

Posted on Jätä kommentti

"Mä olen ihan tyhmä!" – Miten ulos negatiivisestä kierteestä

Miten eroon huonosta itsetunnosta

“Mä olen ihan tyhmä,” mutisee lapsesi keittiön pöydän ääressä läksyjä tehdessään ja alkaa hakata nyrkillä pöytää. Läksyjen kanssa on hankalaa, kirjoittamiseen menee hurjasti aikaa ja kumia kuluu, kun kirjaimet eivät tahdo pysyä viivojen sisällä eikä jälki näytä hänen mielestään hyvältä.

“Et sinä tyhmä ole”, yrität vakuutella rauhoittavasti.

Paperi rypistyy ruttuun ja lapsi huutaa: “Kyllä olen. Ihan tyhmä ja kaikkein huonoin!”
Tekee itsekin mieli luovuttaa.


Onko lapsi vain ylidramaattinen vai ajatteleeko hän ihan oikeasti olevansa maailman huonoin?
MITEN REAGOIDA JA VASTATA KIELTEISEEN OMAKUVAAN?


Kun lapsi puhuu itsestään kielteisesti ja väheksyvästi, oma automaattinen reaktiosi on luultavasti pyrkiä katkaisemaan se ja vakuutella lapsellesi, että hän on väärässä. Tai sanoa, että hän vain kuvittelee tai liioittelee.
Valitettavasti lapsesi kuitenkin sanoo sen mitä sillä hetkellä oikeasti tuntee. Heistä ei tunnu siltä, että he ovat “taitavia” tai “ihania”. Päinvastoin. Omasta mielestään he ovat tuollaisessa tilanteessa “idiootteja”, “tyhmiä” tai “maailman huonoimpia”, eivätkä he ole kovin valmiita uskomaan päinvastaisia vakuutteluitasi.

Sen sijaan, että yrittäisin oikaista heidän ajatteluaan, kokeile seuraavilla konsteilla vaikuttaa niihin tekijöihin, joiden ansiosta lapsesi kokee huonommuutta ja kurjaa oloa.

Osoita empatiaa: Asetu lapsen asemaan ja yritä nähdä mistä syystä hän kokee niin syvää turhautumista. “Kirjoitusläksyt voi kyllä olla tosi hankalia, vai mitä?” tai “Oho, kylläpä sinua näköjään harmittaa!” Tai jos et oikein tahdo keksiä sanottavaa, niin pelkkä “Pidetäänkö pikku paussi? tai “Tuletko hetkeksi kainaloon?” voi olla hyvä vaihtoehto.

Osoita kiinnostusta:  Joillakin lapsilla voi olla todella vaikea sanoittaa tunteitaan. Kun käsittelette ja juttelette tilanteesta yhdessä, heille voi paremmin valjeta, mikä tilanteessa heitä oikeastaan harmittaa.  “Mikäköhän juuri tässä tehtävässä on niin ärsyttävää.” tai “Onko kaikki tehtävät ärsyttäviä vai pelkästään tämä?”

Tee uusi käsikirjoitus: Kun olette käyneet tilanteen yhdessä läpi, voitte kimpassa miettiä uusia tapoja turhautumista, kun vastaan tulee samanlainen tilanne. Voitte esimerkiksi sopia, että lapsesi sanoo “Teen ihan sikapaljon töitä kirjoittamisen kanssa” sen sijaan, että hän sanoo: “Kirjoittaminen on tosi vaikeaa ja mä olen ihan tyhmä”, tai vaikka että: “Äiti, tää tehtävä on tosi tuskastuttava.”

Ratkokaa pulmat yhteistyönä: Joskus voi olla houkuttelevaa ehdottaa yksinkertaisesti oikeaa ratkaisua lapsen koulutehtäviin, mutta koeta vastustaa houkutusta. Kokeilkaa sen sijaan harjoitella työskentelyä yhdessä, koska aina pulmiin ei ole helppoa tai yksittäistä ratkaisua. Joskus oikea vastaus ja ratkaisu voi olla yksinkertaisesti se, että pitää jatkaa harjoittelua työskennellä päämäärän saavuttamiseksi.

Haasta tunteet ja vaistomaiset reaktiot niihin: Tunteet tulevat ja menevät, mutta ne eivät määritä sitä keitä me olemme. Lapsestasi saattaa joskus TUNTUA ei-rakastetulta, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi totta. Asiat saattavat olla vaikeita tai hankalia, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyhmiä. Juttele lapsesi kanssa niistä kerroista, jolloin lapsesi on selvinnyt hankalasta tilanteesta ja on tuntenut itsensä ylpeäksi. Kannattaa kuitenkin pitää keskustelut lyhyinä. Älä yritä käydä liikaa läpi kerrallaan.

Lopulta suurin haasteesi voi olla lapsen haluttomuus ottaa vastaan positiivisia kommentteja. Vaikka haluat olla lapsen tukena, ei se aina ole helppoa, jos lapsen ajatusmalli on negatiivinen. Tällöin positiivisten kommenttien vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Niinpä kannattaa varautua vastustukseen.


MITÄ MUUTA VOIT TEHDÄ?
Luo lapselle edellä olevien vinkkien avulla kannustava ja positiivinen ympäristö ja ilmapiiri, jotka auttavat turhautumisen kestämisessä. Muista sen lisäksi seuraavat:
Kehu usein
Keskity positiiviseen ja pyri ohittamaan negatiivinen
Arvosta sinnikkyyttä
Opeta keinoja pettymiksen selättämiseen
Muista hakea apua aina, jos lapsi satuttaa itseään tai puhuu itsetuhoisesti.

Posted on Jätä kommentti

Julkinen raivari, mikä avuksi?

Lapsen julkinen kiukkukohtaus

Raivari, itkupotku, kilari. Nimiä on monia, mutta kaikkia yhdistää sama asia. Vanhemman kylmä hiki ja avuttomuuden tunne. Raivokohtaukset kuuluvat kuitenkin jokaisen lapsen kehittymiseen jossakin vaiheessa ja aistitiedon käsittelyn häiriöistä kärsivillä lapsilla niitä tapahtuu lähes väistämättä ennemmin tai myöhemmin. Ja kun sellainen sattuu, ei kyseessä ole kenenkään kannalta kiva päivä. Lapsen raivokohtauksen hallitseminen on aina vaikeaa. Jos paikka on vielä julkinen ja kiukku tavanomaista kovempi, voi tilanne olla painajaismainen. Lasten kasvaessa he usein oppivat itse säätelemään tunnetilojansa, mutta erityislapsilla tilanne voi olla jopa päinvastainen. Isomman lapsen äärimmäisiä tunnereaktioita voi olla hankalampi hallita ja ne voivat olla vieläkin nolostuttavampia, erityisesti silloin kun sivustakatsojat eivät tiedä tai ymmärrä lapsesti erityispiirteitä.

Usein erityislasten kiukkukohtaus saattaa johtua siitä, että lapsi joutuu vieraassa sosiaalisessa ympäristössä liian suuren tai äkkinäisen aistikuormituksen kohteeksi. Tällöin puhutaan symptomaattisesta tai ahdistusperäisestä kohtauksesta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä, joita voi kokeilla, jos lapsesi on joskus ottanut julkiset pultit:

Ennakoi ja kommunikoi. Anna lapsellesi riittävästi aikaa varautua uuteen tilanteeseen, kun odotat vaikkapa vieraita tai olet itse menossa vierailulle jonnekin. Visuaalisesta ajastimesta saattaa olla lapselle apua tilanteen lähestymisen hahmottamisessa. Samaten tunnetilan ilmaisun apuvälineistä kuten tunnekorteista tai yksinkertaisesta, itse tehdystä “tunneliikennevaloista” voi olla hyötyä. Lapselle kannattaa myös kertoa miksi tuttavien ja ystävien kanssa on mukava ja hyvä viettää aikaa. Muista olla johdonmukainen, kun puhut lapselle. Rohkaise myös lastasi keskustelemaan ajatuksistaan ja huolenaiheistaan ja muista kuunnella häntä ennakkoluulottomasti. Et välttämättä pysty “korjaamaan” asioita, jotka häntä huolestuttavat, mutta voit antaa selkeän signaalin, että hänen huolensa on sinulle oikeasti tärkeä asia ja osoittamalla aitoa empatiaa olet hänen puolellaan.

Aistitoimintaa. Voi olla hyvä idea tarjota lapsellesi voimakasta aistipalautetta tarjoavaa aktiviteettia juuri ennen vieraiden saapumista (tai vierasta, pelottavaa tilannetta). Tämä toiminta voi olla esimerkiksi keinumista, hyppimistä vaikkapa trampoliinilla tai muuta raskasta ponnistelua vaativaa liikuntaa, mistä lapsesi pitää. Joillekin lapsille käsillä tekeminen tai piirtäminen ja askartelu voi myös toimia rauhoittavana tekijänä. Mikäli käytössäsi on aistihuone tai siihen rinnastettava tila, voit käyttää sitä hyväksesi tässä kohtaa. Joskus pelkkien fyysisten kotiaskareiden tekeminen saattaa olla ratkaisu. Lapsen voi ottaa mukaan valmisteluihin vaikkapa pyytämällä häntä kattamaan pöydän tai tiskaamaan. Tällöin hän osallistuu toimintaan ilman, että hänen pitää istua paikallaan ja ”osallistua” keskusteluun.

Sähkökatko. Viihdevempaimet ovat varsinkin erityislapselle energiasyöppöjä. Siksi kaikki pelit ja muut vastaavat laitteet on hyvä laittaa pois hyvissä ajoin ennen kuin lapsen odotetaan olevan valmis vaativaan sosiaaliseen tilanteeseen. Voit vaikkapa kuvitella itsesi tilanteeseen, jossa joutuisit jättämään kesken suosikkielokuvasi katsomisen jännittävimmässä kohdassa keskustellaksesi vieraiden ihmisten kanssa asiasta, joka ei välttämättä kiinnosta sinua erityisesti. Mitenköhän hyvin mahtaisit itse selvitä tilanteesta? Erityislapselle siirtyminen “nollat taulussa” -tilanteesta keskittyneeseen tilaan on vielä haastavampaa, joten muista valmistella lastasi tulevaan tilanteeseen vaikkapa laittamalla pelit ja elokuvat pois ajoissa ja lukemalla hänelle jotain lapsille tarkoitettua kirjaa, joka käsittelee vieraanvaraisuutta ennen kuin vieraat tulevat.

Sosiaaliset säännöt ja odotukset. Tee lapsellesi selväksi, että hän voi hyvin pystyellä lähelläsi, kun vieraat saapuvat tai kun menette kylään. Muista myös sanoa, että jos hänestä jossain vaiheessa tuntuu siltä, että hän haluaa lähteä kulkemaan ja touhuamaan omin päin, niin sekin sopii. Muista opetella jo etukäteen lapsesi kanssa miten vieraille esittäytymistä. Vaikka lapsesi ei olisi kovin puhelias, niin opeta häntä vaikkapa sanomaan ihmisille päivää ja kertomaan oma nimensä. Sen lisäksi, että esittäytyminen kuuluu hyviin tapoihin, niin lapsi joka osaa esitellä itsensä kohteliaasti tietää aina miten toimia tilanteessa, jossa on mukana uusia ihmisiä. Sitäpaitsi, lapsi joka osaa kohteliaat käytöstavat, sulattaa vastustamattomasti aikuisten sydämet. Silloin mahdollisista tulevista haastavista tilanteista on huomattavasti helpompi selvitä.

Puuhaa aisteille. Mikäli tiedät, että lapsellesi on hyötyä siitä, että hänellä on jännittävissä tilanteissa jotain puuhaa käsilleen, tai että hän hyötyy vaikkapa halauksesta jännittävässä tilanteessa niin varmista, että lapsellasi on sopiva näpertelylelu tai painoliivi saatavilla. Voitte vaikka yhdessä lapsen kanssa valita hänen mielestään sopivimmat jo valmiiksi. Tarjoamalla lapsellesi aktiivisesti keinoja säädellä omia tunnetilojaan annat hänelle mahdollisuuden kestää tavallisesta poikkeavaa sosiaalista ympäristöä kauemmin. Ennen kaikkea annat hänelle mahdollisuuden itse oppia keinoja, joilla säädellä omia tunnereaktioitaan.

Palkitse ja palaudu. Muista jutella lapsesi kanssa, kun vieraat lähtevät tai kun lähdette itse kylästä kotimatkalle. Kysele miten lapsesi koki tapahtuneen. Sattuiko jotain mikä oli lapsesi mielestä hassua? Oliko joku erityisen kovaääninen tai käytökseltään “hassu”? Tilanteita ei välttämättä tarvitse purkaa kovin syvällisesti, mutta on silti hyvä antaa lapselle mahdollisuus palautua ja kertoa miltä hänestä tuntui. Samalla hänellä on mahdollisuus kokea onnistumista, joka taas toimii hyvänä apuna tulevaisuudessa, kun lapsesi joutuu samanlaiseen tilanteeseen. Mikäli kaikki meni hienosti, niin lapsesi voi jatkossa palata tähän hyvään kokemukseen ja vakuuttaa itselleen, että hän pystyy selviämään uudenlaisista sosiaalisista tilanteista. Mikäli hän taas koki jotain haastavaksi, niin ei välttämättä kannata keskittyä ruotimaan negatiivisia kokemuksia, vaan etsiä joku tilanne, mikä sujui hienosti ja jutella siitä. Liioittelu ei ole hyväksi, mutta kannattaa aina keskittyä positiivisiin kokemuksiin ja pysriä vahvistamaan niitä lapsen mielikuvissa. Näin hän saa hyviä rakennuspalikoita, joiden avulla hän hiljalleen pystyy rakentamaan itselleen vahvempaa minäkuvaa ja uskoa siihen, että haasteista huolimatta hän selviää ja on vahva ihminen.

Posted on Jätä kommentti

Näin käytät painoliiviä oikein

Painoliivin käytössä ei ole olemassa yhtä ja ainoaa tieteellisesti todistettua oikeaa käyttötapaa sen suhtaan kuinka kauan liiviä tulisi kerrallaan käyttää tai edes sitä kuinka paljon painoja liivissä tulisi olla. Sen sijaan liivin positiivisesta vaikutuksesta ylivilkkaan lapsen keskittymiskykyyn ja rauhoittumiseen on tieteellistäkin näyttöä. Meiltä kuitenkin usein kysytään: “Kuinka kauan lapsen tulisi käyttää liiviä kerrallaan?” ja “Kuinka paljon painoa liivissä tulisi olla?” tai “Milloin liiviä kannattaa käyttää?”

Painoliivi käytössä

Vaikka näihin kysymyksiin ei löydykään tieteen validoimia selkeärajaisia vastauksia, pyrimme tässä kuitenkin tarjoamaan hiukan suuntaviivoja liivin käyttöön. Usein vastausten hakeminen edellä esitettyihin kysymyksiin kannattaa aloittaa tarkkailemalla lasta. Onko lapsella haasteita tietyntyylisten tehtavien tai toimintojen kanssa? Ovatko tietyt ympäristötekijät selvästi haastavampia kuin toiset? Miten lapsi kayttäytyy ollessaan rauhaton tai millä tavoin keskittymiskyvyn puute ilmenee? Toivomme, että seuraavista suuntaviivoista on apua, kun etsitte yhdessä lapsen kanssa tehokkainta tapaa hyötyä painoliivistä tai muista painotuotteista


Yhdistä liivin käyttö tiettyjen toimintojen tai tehtävien kanssa. Voit esimerkiksi käyttää painoliiviä aina tiettyinä aikoina tai tiettyjen tehtävien, kuten vaikkapa kotitehtävien, kokeiden tai lukemisen yhteydessä. Tässä tapauksessa liivi kannattaa pukea päälle juuri ennen kyseisen toiminnan alkamista tai korkeintaan muutamia minuutteja etukäteen. Toiminnan päätyttyä ota liivi pois. Tilannetta ja liivin käyttöä voi tässä tapauksessa ajatella samanlaisena varusteena kuin esimerkiksi esiliinaa kotitaloustunnilla. On kuitenkin hyvä rajoittaa painotuotteen yhtäjaksoinen käyttöaika vaikkapa 30 minuuttiin kerrallaan ja pitää sen jälkeen vähintään yhtä pitkä tauko ennen painotuotteen uudelleen pukemista.


Aloita 5%:lla. Vaikka mitään ideaalipainoa ei olekaan olemassa, niin suosittelemme aloittamaan painoliivin käytön 5%:lla käyttäjän omasta ruumiinpainosta. Mikäli lapsi tuntuu kaipaavan lisää painoa, voit lisätä sitä, mutta emme suosittele käyttämään enempää kuin 10% käyttäjän omasta painosta. Painomäärää valittaessa kannattaa myös ottaa huomioon muut mahdolliset terveydelliset tekijät, kuten esimerkiksi lihasdystrofia, jne. Tällaisissa tilanteissa tulee painoliivin käytöstä aina keskustella ensin lääkärin kanssa.


Mahdolliset sosiaaliset vaikutukset. Kannattaa miettiä onko liivin käytöllä sosiaalisia vaikutuksia. Onko lapsesi sinut liivin käyttämisen kanssa koulussa tai päiväkodissa.  Kaikki FunSensen painoliivit on suunniteltu niin, että ne näyttävät ja tuntuvat mahdollisimman paljon tavallisilta vaatekappaleilta, mutta silti voi olla hyvä vaihtoehto, jos lapsen luokassa olisi esimerkiksi 2-3 painoliiviä. Tällöin yksittäinen liivin käyttäjä ei erotu niin helposti ryhmässä. Pienemmälle lapselle voi myös sanoa, että liivi on itse asiassa “voimaliivi”, jonka tarkoitus on tehdä lapsesta vahva ja nopea, kuin supersankari. Voit myös vaihdella painoasustetta. Liivin sijasta voi välillä käyttää vaikkapa sylipainoa.

Painohuppari

Anna lapsen valita. Jotta lapsi kokisi painotuotteen käytön mahdollisimman mukavana ja luontevana, voi usein olla hyvä antaa lapsen aktiivisesti osallistua tuotteen valintaan. Kompressiopaidan voi yhdistää vaikkapa painohuppariin, jolloin lapsi saa samanaikaisesti paine- ja painotuotteen tarjoamat hyödyt.

Liivi aina käsillä. Koska samaa painoliiviä voi mainiosti käyttää saman ikäryhmän useampikin lapsi, voi olla hyvä vaihtoehto pitää koulussa tai luokassa aina yhtä painoliiviä valmiina. Näin opettaja voi nopeasti kokeilla olisiko painoliivi hyvä ja toimiva keino rauhoittumiseen ja keskittymiskyvyn lisäämiseen aina, kun luokkaan tulee lapsi, jolla on haasteita tarkkaavuuden ylläpitämisessä. 
Painoliivistä saattaa olla todella merkittävä apu joillekin lapsille tai nuorille. Tällainen puettava ja päällä pidettävä lisäpaino antaa rauhoittavaa aistipalautetta koulu- tai työpäivän aikana.

Posted on Jätä kommentti

Rakenna oma aistitila

Aistihuoneella tai aistitilalla tarkoitetaan huonetta tai tilaa, jossa pyritään multisensorisella (tai moniaistisella) toiminnalla ja miellyttävien aistikokemusten ja -elämysten kautta saavuttamaan suotuisa vireystila oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle, itseluottamuksen rakentumiselle, stressin ja paineiden vähentymiselle sekä vuorovaikutukselle.

Usein aistihuoneita on rakennettu erityisesti toimintaterapeuttien vastaanottotiloihin tai kuntoutuskeskuksiin, mutta eräänlaisen kevytversion aistitilasta voit tehdä myös itse. Nyt kun kesä on tulossa, niin ajattelimme koota muutamia hyviä vinkkejä oman aistitilan rakentamiseen. Plagioimme tässä nyt törkeästi itseämme, sillä tämän jutun esikuvana on poikani kanssa yhdessä rakentamamme puumaja, josta olemme pikku hiljaa tuunanneet ikioman aistitilan, jossa viihtyvät helposti sekä lapset että aikuiset.

Lisää ideoita ja tuotteita erityislapsille löydät kaupastamme.

Rakenna aistitila

VAROITUS: Tämä juttu sisältää tuoteasettelua, joista tosin yksikään ei ole oman verkkokauppamme valikoimasta, vaan mainostamme härskisti muiden tuotteita. Poimi seuraavista sopivat ideat ja rakenna oma aistitilasi vaikka kesämökille tai takapihalle. Projektin laajuuden ja monipuolisuuden rajat voit asettaa oman budjettisi (ja tontin rajojen) mukaan.

Oman projektimme pohjaksi otimme pihapuihin rakentamamme puumajan, jonka alle laitettiin riippukeinu, joita löytyy edullisesti vaikkapa Motonetista (http://www.motonet.fi/fi/tuote/537523/Riippumatto-200-x-70cm) tai sitten hiukan hienompia versioita esimerkiksi ulkoilukaupoista. Kun keinu on puumajan alla, voi sinne kiivetä rauhoittumaan ja nauttimaan keinun proprioseptiivisesta (=aistipalautetta antava) kompressiovaikutuksesta vaikka sää olisi pikkuisen kehnompikin.

Aistitila yksityiskohta 1

Riippukeinun ympärille rakensimme myös tuulensuojaa tarjoavat seinät, joiden toinen puoli toimi mainiosti oman kiipeilyseinän rakentamiseen. Kiipeilyotteita löytyy edullisesti esimerkiksi ToysRUs:n verkkokaupasta (https://www.toysrus.fi/tuote/kiipeilyotteet?id=000000000111927001). Seinästä kannattaa muistaa tehdä seinästä tarpeeksi matala, ettei lapsi pudotessaan pääse loukkaamaan itseään. Tarvittaessa kiipeilypaikan alle voi laittaa vaikka ulkokäyttöön soveltuvia säkkituoleja, jotka toimivat myös rentoutumispaikkana.

Aistitila kiipeilyseina

Puumajan ”yläkertaan” viritimme köysi- tai liukuradan, jollaisen löytää esimerkiksi Teknikmagasinet:stä (https://www.teknikmagasinet.fi/tuotevalikoima/lelut-ja-gadgetit/ulkoleikit/koysirata-slackers-zipline-12-m).

Aistitila vaijeriliuku

Lopuksi ripustimme majan alle IKEAsta hankitun pussikeinun (http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S19809351/), sillä riippukeinun käyttövuoroista ei tahtonut millään syntyä isän ja pojan välillä sopua. Kokonaisuutta voit täydentää vaikkapa trampoliinilla.

Muista, että leikki on parasta terapiaa!